Uutiskirje / Marraskuu 2019


Opintomatkoja ja verkostoitumista

Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen (ECoC) ytimessä on paikallisen ja kansainvälisen ulottuvuuden yhdistäminen. Hakukirjaa ja koko kulttuuripääkaupunkihakuun liittyvää ohjelmaa rakennettaessa tärkeimmäksi pohdinnaksi nousee kysymys siitä, mitä Saimaa-ilmiö voi opettaa muulle Euroopalle ja maailmalle? Tavoitteena on, että monipuolisen kehittämistyön ja ohjelmatarjonnan avulla vierailijat voivat löytää Itä-Suomen järviluonnosta, kaupungeista ja kylistä oman Eurooppaansa. Hankkeen nimissä on tarkoitus myös juurruttaa kulttuurin asemaa ja roolia osaksi Itä-Suomen maakuntien ja kaupunkien strategista kehittämistä.
 

Yhteisissä tapahtumissa eri puolilla Eurooppaa pääsee käymään keskustelua aikaisempien, tämän hetkisten sekä tulevien ECoC -kaupunkien kanssa. Usein puhutaan ECoC -perheestä ja siltä näillä matkoilla todella tuntuu. Neuvoja, vinkkejä ja yhteisiä projekteja työstetään avoimessa ja kannustavassa hengessä.


 

AoS

Materassa syvennyttiin matkailun ja luovan yritystoiminnan tuomiin mahdollisuusksiin

Saimaa-ilmiö vieraili lokakuun lopulla Italiassa, jossa Matera toimii parhaillaan Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Kolmen päivän ajan työstettiin useiden ECoC -kaupunkien sisältöjä matkailun ja luovan yrittäjyyden näkökulmasta työpajoin, vierailuin sekä ArtLab -seminaarin avulla. Osalla mukana olleista tahoista kulttuuripääkaupunkivuosi oli tekeillä, osa työsti jo päättyneen hankkeen perintöä ja osa valmisteli ensimmäisen vaiheen hakukirjaa. Kulttuuripääkaupunkina toimiminen on usean vuoden prosessi, jolla tähdätään jatkuvuuteen. Innostavat esimerkit mm. Leeuwardenista, Košicesta, Timisoarasta, Kaunasista ja Rijekasta toivat Itä-Suomen yhteisen Saimaa-ilmiönkin ideointiin uutta perspektiiviä ja kutkuttavaa innostusta.

 



Tartossa ja Narvassa oppia ammentamassa

Marraskuussa Saimaa-ilmiö matkasi Viroon, jossa seuraavan kerran isännöidään Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2024. Tutustuimme matkalla sekä tittelin voittaneeseen Tarttoon, että täpärästi toiselle sijalle jääneeseen Narvaan. Mukana matkassa oli hankkeen tiimin jäsenten lisäksi monipuolinen joukko alueen kulttuuritoimijoiden ja viestinnän edustajia. Saimme kuulla kaksi hyvin erilaista tarinaa, joista Saimaa-ilmiöllä on paljon opittavaa. Tarton kokonaisuus vakuutti ammattimaisella ja erinomaisesti organisoidulla otteellaan. Narvan haussa vaikutuksen teki rosoisuus, rohkeus sekä inhimillisyys. Huomionarvoista oli sekin, että jo valmisteluvaiheessa Narvan matkailu kasvoi n. 23%. Yhteisen ohjelman muodostaminen oli molemmilla alueilla laajentanut yhteistyöverkostoja ja saanut aikaan suurta innostusta ja sitoutumista toimijoissa.
 


Yhteistyörihmasto kasvaa ja vahvistuu Itä-Suomessa!

Saimaa-ilmiö kutsuu alueen toimijoita liittymään yhteiseen rihmastoon, jossa oman toimijaverkoston lisäksi haastetaan ideoimaan yhteistyötä muiden toimijoiden, verkostojen ja toimialojen kanssa. Rihmaston tavoitteena on, että näennäisen kaukaiset ja toisiinsa liittymättömätkin asiat voivat kytkeytyä Saimaa-ilmiön kautta yhteen. Avoimen haun kautta on vastaanotettu jo yhteydenottoja kymmeniltä toimijoilta. Ideoiden ja yhteistyökuvioiden kehittäminen jatkuu marraskuussa yleisölle avoimien tilaisuuksien järjestämisellä eri puolilla Itä-Suomea (tarkemmat tiedot tilaisuuksista löytyvät tapahtumakalenterista).

Yhtenä osana kokonaisuutta pyritään muodostamaan Itä-Suomen alueelle myös uusia yhteistyötiimejä. Hanke on kutsunut koolle jo Itä-Suomen alueen ammattiorkesterit, museot, liikunnan aluejärjestöt, lastenkulttuuriverkoston sekä teatterit, jotka suunnittelevat ja ideoivat omalta osaltaan kulttuuripääkaupungin hakukirjaan liittyviä sisältöjä.
 

Lehtijutut:





Itä-Suomen museot suunnittelevat Suomen suurinta näyttelyä Saimaa-ilmiön hengessä

Itä-Suomen alueen museoiden väki kokoontui 21.11.2019 Punkaharjulle Suomen Metsämuseo Lustoon pohtimaan museoyhteistyön kehittämistä ja museoalan profiilin nostamista alueella. Tapaaminen oli tärkeä verkostoitumisen ja museoalan ammattilaisten yhteistyön tiivistämisen kannalta.

Tapaamisessa mietittiin myös sitä, millä tavalla museot voisivat olla yhdessä mukana Saimaa-ilmiö 2026 -kulttuuripääkaupunkihankkeessa. Savonlinna hakee yhdessä Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026.

Tapaamisessa päätettiin tehdä yhteisponnistus: Saimaa-ilmiö – Suomen suurin näyttely. Näyttelyn suuruus tulee sen pitkästä ajallisesta kestosta, näyttelyn jakautumisesta neljän maakunnan eri museoihin sekä laajasta näkyvyydestä verkossa.

Lisäksi ensi vuoden alusta valtakunnalliseen Finna-hakupalveluun rakennetaan Itä-Suomen museoiden yhteinen Saimaa-ilmiö Finna, joka sisältää alueen museoiden digitaaliset aineistot ja kokoelmat. Alueen runsas kokoelmatarjonta saadaan siten laajasti esiin verkkonäkyvyydellä.

Tapaamisen runsas ja hedelmällinen ideariihi tuotti myös lukuisia muita yhteistyösuunnitelmia ja rajoja rikkovia aloitteita. ”Saimaa-ilmiössä on hienoa, että ajatellaan isommin ja laajemmin, sillä yhdessä olemme paljon enemmän”, summasi Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja ja Saimaa-ilmiön valmisteluryhmän puheenjohtaja Sari Kaasinen.

Tapaamisessa olivat edustettuina Etelä-Karjalan museo, Jalkaväkimuseo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kuopion luonnontieteellinen museo, Kuopion taidemuseo, Lusto – Suomen Metsämuseo, Mikkelin kaupungin museot, Olavinlinna – Kansallismuseo, Pohjois-Karjalan museo Hilma, Savonlinnan maakuntamuseo / Riihisaari – Saimaan luonto- ja museokeskus, Sodan ja Rauhan keskus Muisti, Varkauden museot sekä Saimaa-ilmiö 2026 -hankkeiden edustajat.

Kuvamateriaali: http://www.lusto.fi/yhteystiedot/medialle

 

Kulttuuristrategia luo Savonlinnan ja Itä-Suomen kulttuurille pitkää kehityskaarta

Savonlinna laatii loppuvuoden aikana kulttuuristrategian, joka on suunta Savonlinnan kulttuurin kehittämiselle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Samalla strategia luo siltaa Itä-Suomen maakuntien ja kaupunkien välille. Se sitoo kulttuuripääkaupunkivuoden osaksi laajempaa ja pidempää kulttuurin kehityskaarta ja itäsuomalaista yhteistyötä.

Kulttuurin tulevaisuutta työstetään neljässä työpajassa, jotka järjestetään marras-joulukuun aikana. Työpajoissa pureudutaan mm. taiteilijoiden ja kulttuurintekijöiden näkökulmaan, haasteisiin ja mahdollisuuksiin Savonlinnassa ja Itä-Suomen alueella sekä kaupunkilaisten, elinvoiman ja alueiden välisen yhteistyön näkökulmiin.

Työpajat järjestetään samanaikaisesti Savonlinnassa ja verkossa. Tilaisuuksien tarkemmat tiedot löydät Saimaa-ilmiön tapahtumakalenterista. Strategiaprosessin koordinoinnista ja työpajojen fasilitoinnista vastaa Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

www.savonlinna2026.fi   

Jos viesti ei näy oikein, voit lukea nettiversion täältä.